Uusin osa: Osa 2.

 

14.3.-10

Käykäähän kattoon uutta alkavaa legacyani Täällä!  Tai Täällä!

7.3.-10

Kai mä nyt sit voin selittää alusta asti mitä tapahtu :( :

Olin innoissani. Edellispäivänä yliopisto-lisäosa saapunut postilaatikkooni ja nyt pääsen sitä testaamaan. Asensin pelin, mutta ei. Se ei toiminut. Pääsin Simsiin, mutta en siminluontitilaan, tai pelaamaan millään valmisperheelläkään.

Illalla tein niin, että poistin yliopisto, josko se sitten toimisi. Se poistui ja laitoin sisään kaupunkikämpän, jolla ennen olin pelannut. Kone kuitenkin herjasi, että aseta sisään vuodenajat levy O_o. Kone näytti, ettei minulla olisi ollenkaan asennettuna kaupunkikämppää. No minähän sitten asetin sisään vuodenajat ja peli toimi jälleen :). Mutta...  Kaupunkikämpän ominaisuuuksia ei ollut, en tiennyt miksei. Se ei ollut pienin mutta... Kaikki omatekemäni naapurustot olivat hävinneet. Yksi niistä naapurustoista oli se, jossa Saku ja Alina asuivat. Myös perusnaapurustoissa itse tekemäni perheet olviat hävinneet. Myös kaikki ladatut hävisivät, mutta niistä tiedän miten saan suht kaikki takaisin, tosin en tiedä haluanko ihan heti. Testasin eilen ja kivaa vaihtelua pelata ilman ladattuja, sen jälkeen niitä osaa taas arvostaa enemmän.

En tietenkään ollut tehnyt minkäänlaisia varmuuskopioita, joten en saa Motoréja takaisin :(. Tänään illalla tai joskus poistan kaikki lisäosat ja peruspelin ja asennan kaikki uudelleen, josko kaupunkikämppäkin tulisi takaisin peliin.

Tässä tämmöinen tarina... Sen viesti oli melkoh selvä. Eli siis:

Motorét on LOPPU! Jos saan sittenkin ne takaisin niin jatkan tottakai. Ehkä aloitan tulevaisuudessa uuden Lc:n, kun olen taas lataillut, kun nyt ajattelin kaikki poistaa ihan muuten vaan. Kerrankin tuntui, että onnistuin jossain. Tässä legacyssa onnistuin edes jotenkin. Tuntuu ikävältä jättää se :(.

Jos jotain kiinnostaa mitä kolmannessa osassa olisi tapahtunut ja mitä tarkoittaa otsikko ja muuta, niin kysyköön cboxissa, voin kertoa vaikka kaikille ihan etusivullakin, jos tahdotte...

 

Haikein mielin: Masumäni

 

 

4.3.-10

Voi olla, että se yliopisto tuleekin jo huomenna!!! Harmi vaan, etten ole sitä silloin vastaanottamassa, koska olen yötä kummitädilläni. Lauantaina ehkä illalla voin vähän testailla, mutta sunnuntaina on serkun rippijuhlat aikas kaukana.

 

3.3.-10

Nyt on sitten yliopisto lisäri tilattu Wuhuu!!! Tulee postissa toivottavasti ens viikolla :). Sitten saankin jo heti ekatkin lapset yliopistoon :).

 

3.3.-10

Löysin pelejä myyvän sivuston, jossa yliopisto lisäri maksaa vain 9.90€ + postikulut. Nyt täytyy vain toivoa, että äitini antaa sieltä tilata. Kiva jos joku kommentoisi myös toisen osan taloa, olen aika aloittelija ja haluaisin vielä kehittyä rakentamisessa ja sisustamisessa yhtä hyväksi kuin esim. Susiprinsessa, Valokarhu ja Sadepäivä.

 

 28.2.-10

100%kuvattu ja kirjotettu, se on valmis!!! Oleoo!!! 

 Kuva toimii linkkinä uusimpaan osaan. Otsikkokuva on mikä on, koska unohdin ottaa...

Sekä jo seuraavan osan otsikkokuva:

 

27.2.-10

100% Kuvattu! Osan nimi on Onnelliset. Ai niin voi ei! Unohtu ottaa otsikkokuva, täytyy toivoa, että mulla on sellanen. Ixu otin vihdoin sen kuvan sivupohjaan! Tai en vielä tiedä käykö joku niistä mitä otin, mutta ehkä. Lähetän sit joskus :D

Pidän tästä simistä: ( ei mitenkään liity )

 

Tuulia Sippo neitosen nimi oli jos oikein muistan...

 

18.2.-10

Viimein pääsin taas kuvaamaan ja nyt on kuvattu reilusti yli 50%! Ai niin Ixu se kuva... Unohdin taas, mutta kyllä hommaan :D.

Saan huomenna ehkä ( ellei mulla oo yks muu meno, kun äitini ehkä sopi ärhh ) uuden lisäosan, Jeij! Mikä näistä:

Yliopisto

Matkoilla

Vapaa-aika

Lemmikkielämää

vai Kauppa auki?

 

14.2.-10

Ihanaa ystävänpäivää kaikille!!!!!

 

 

13.2.-10

 

Ääh... Pää on ihan tyhjänä, en tiedä miten jatkaisin... Joten voi mennä vähän aikaa, että osa ilmestyy. Olen vasta rakentanut talon...

Sen sijaan päivittelin vähän Jarin perhettä. Kukaan ei oo tainnu kattoon noita Muuta juttuja? Ainakaan niitä ei oo kommentoitu... Tai no, eihän niissä mitään kommentoitavaa kyllä olekaan.

 

7.2.-10

Värkkäsin tänne tälläsen etusivun  sekä kirjoitin ensimmäisen osan valmiiksi. Kipittäkäähän lukemaan lyhykäistä osaa!

 

 

Kökkövaroitus! Toinen osa :D Tässä osassa tapahtuu aika vähän, mutta sainpahan sen valmiiksi.  Ensimmäisenä osan alkuun taloesittely:

Ruma ulkokuori.

Oven läpi olohuonetta.

Olohuonetta sisältäpäin, sisustus jäi vähän niukaks, koska ei ollu enempää rahaa.

Seuraavaksi teputellaan tuota käytävää eteenpäin,

Mutta ennen sitä vähän ilmakuvaa.

W

C

Ja ilmakuvaa sieltäkin.

Seuraavana löytyy makkari.

Sekä ylläripylläri vähän yläviistosta kuvaa sieltäkin :D.

Tämän oviaukon läpi astutte.

Jossei nyt kuitenkaan ikkunan läpi astuta.

Kodin sydämeen eli keittiöön.

Oon sit todella huono tekemään taloesittelyjä, mutta toivottavasti saitte edes jotain irti.

Ja vielä pohjapiirros asioita selkeyttämään.

*~*~*~*~*

Elämä uudessa yhteisessä kodissa alko oikein mallikkaasti.

Alina noisu joka aamu ennen mua kokatakseen mulla maittavan aamiasien ennen töihin lähtöö.

Paitsi tietty niinä aamuina, joina mä heräsin vielä Alinaakin aikemmisen, jollon se aina yllätty ilosesti.

Yhtenä aamuna Alina onnistu jättään pannun päällä olevalle levylle töihin lähtiessään.

Mutta onneks tästä autiokaupungista, joka osoittautui ei autiokaupungiks löytyy pätevää sammutusväkeä.

Me saatiin molemmat ylennykset, mutta eipä ehditty kauaa juhlimaan, kun Alinan piti kiirehtiä ottamaan palanut ruoka hellalta.

Se yritti tarjota sitä mullekin, mut kieläydyin selittämällä, että on kiire tai jotain.

Meidän välit oli hyvin läheiset. Alinaa ei haitannut, kun painaudin nukkuessa ihan siihen kiinni.

*~*~*~*~*

( Todella suuret pahoittelut noista punaisista valoista. Testasin niitä tunnelmanluojaksi, mutta ei oo yhtään hyvät :( ). Mä olin rohkee, mä olin mies.

Kosin Alinaa.

Polvet tutisi, kun katsoin sormusta Alinan käsissä. Pistääkö se sen sormeensa vai eikö pistä?

Se pisti! Polvet meinas pettää lopullisesti alta.

Ja viimeistään sillon olin kaatua, kun Alina hyppäs mun syliin niiiin onnellisena.

Alina kuiskutti jotain mun korvaan: "Aletaanko heti suunnitteleen häitä?" . Toisaalta ajatus oli hyvin naurettava, mä naimisissa. Mutta olinhan jo kihloissakin, joten miksei. Suostuin.

*~*~*~*~*

Kuukauden vaihtuessa me saatin vihdoin palkkatilit ja oli ees vähän tarpeeks rahaa. Me siivottiin koko talo kaksin.

Mä soitin vieraat.

Ja Alina vuokras kaiken tarvittavan.

*~*~*~*~*

 

Se hetki oli taianomainen. Tai no, me seisottiin tönkköinä ja jännittyneinä hääkaaren alla ujosti toisiimme vilkuillen.

Hentoja ruusunterälehtiä leijui hiljalleen meidän päälle.

Pujotimme sormukset toisiemme sormiin ja luvattiin rakastaa toista niin myötä, kuin vastoinkäymisissäkin.

Ja vielä suudeltiin.

Kaiken hääkansan ollessa todistamassa tätä onnellista avioliittoa.

Oli suorastaan sääli leikata meidän upee hääkakku.

Vaikkakaan ei se mitään, se oli ihan mielettömän hyvää. Nami maiskis!

Juhlat onnistu tosi hyvin. Porukka söi,

Sekä piti hauskaa mm. tanssimalla.

Puolessa välissä juhlaa Alina muisti hakea korut ja huntunsa.

Yks juhlavieraista laitto hiukset. Alina oli ollu niin innodyunut, että unohti laittautua kunnolla elämänsä tärkeintä päivää varten. Mulla on maailman paras, kaunein ja hajamielisin vaimo!

Lisäks me ollaan maailman onnellisimpia! Saku ja Alina Motoré!

 

Eikös ollukkin hieman kökköhkö? Kommenttia toivoisin.

Uusin osa: Osa 1. Mun perhoset, ihkaomat!

 

27.2.-10

100% Kuvattu! Osan nimi on Onnelliset. Ai niin voi ei! Unohtu ottaa otsikkokuva, täytyy toivoa, että mulla on sellanen. Ixu otin vihdoin sen kuvan sivupohjaan! Tai en vielä tiedä käykö joku niistä mitä otin, mutta ehkä. Lähetän sit joskus :D

Pidän tästä simistä: ( ei mitenkään liity )

 

Tuulia Sippo neitosen nimi oli jos oikein muistan...

 

18.2.-10

Viimein pääsin taas kuvaamaan ja nyt on kuvattu reilusti yli 50%! Ai niin Ixu se kuva... Unohdin taas, mutta kyllä hommaan :D.

Saan huomenna ehkä ( ellei mulla oo yks muu meno, kun äitini ehkä sopi ärhh ) uuden lisäosan, Jeij! Mikä näistä:

Yliopisto

Matkoilla

Vapaa-aika

Lemmikkielämää

vai Kauppa auki?

 

14.2.-10

Ihanaa ystävänpäivää kaikille!!!!!

 

13.2.-10

Ääh... Pää on ihan tyhjänä, en tiedä miten jatkaisin... Joten voi mennä vähän aikaa, että osa ilmestyy. Olen vasta rakentanut talon...

Sen sijaan päivittelin vähän Jarin perhettä. Kukaan ei oo tainnu kattoon noita Muuta juttuja? Ainakaan niitä ei oo kommentoitu... Tai no, eihän niissä mitään kommentoitavaa kyllä olekaan.

 

7.2.-10

Värkkäsin tänne tälläsen etusivun  sekä kirjoitin ensimmäisen osan valmiiksi. Kipittäkäähän lukemaan lyhykäistä osaa!

Ensimmäinen osa Motorén sukua! Jääkää ihmeessä seuraamaan pitemmäksikin aikaa! Kuvia on nyt vaan 45, mutta tahdoin saada tän viimein näytille.

Moi! Mä oon Saku! Vyössä S, niin kuin Saku :D Mulla on ollu kova lapsuus, mutta ei oteta sitä puheeks nyt, saatte siitä sitten osan erikseen.

Mä: Saku Motoré

Vesimies

Tietotavoite, iänikuinen toive: Toimittajauran huippu, Medimoguli

Mielt. Kunto ja urheilullinen              Inh. Zombismi

Rahaa mulla ei oo paljoo, mutta sain silti tämmöisen pytingin pykättyä. Se ei ole mikään kartano, mutta mahtuun asuu. Just just.

Pieniä puutteita löytyy ja paljon.

"Tulkaa tulkaa perhoset!" yritin maanitella. Ne on niin kauheen tottelemattomia.

Meinasin jo lähtee sisälle, kun hiukokin niin kamalasti, mutta sitten sain pari kiinni.

Ihailin ylpeänän kuinka kauniita ne olivatkaan.

Vein perhoset sisälle, että saisin ihailla niitä aina. Tai ainakin sen aikaa kun ne elää.

Ooh! Posti-Pate tuli! En tiennyt, että täällä elää ketään mun ja mun ihkaomien perhosteni lisäksi.

Luulen, että se teini piti mua ihan tyhjänä, kun kyselin niin pöhköjä muka. Tai ainakin sen ilme oli semmonen.

"Asutko säkin täällä? Mä kun luulin, että tää paikka on ihan tyhjä."           "Niin luulin mäkin aluks, mutta oikeesti täällä on mestaa. Lähe ihmeessä kaupungille, kun oot kotiutunu!"        "Joo toki."

Okeij, lisää ihmisiä. Tää on jostain puutarhakerhosta. Luuleko se tosiaan löytävänsä puutarhan mun talon läheltä?

"Siis hei daa, ukko mee pois!" huusin sille. Varmaan luulee mua jokskus pissisteiniks ton jälkeen, mutta samapa tuo, en välitä.

 

Meinasin huutaa uudestaan, kun ennustajaeukko tunki pihalleni. Ei kiinnosta!

Aaron oli jättänyt mulle lehden, joka kuuluu sen työkuvaan. Paremman eli toimittajauran puuttessaa sain töitä lainvalvojana.

Melkein mummo ehti lähteä, mutta juoksin sen kiinni: "Kai mä sittenkin voisin sitä treffiseuraa ottaa."

 

"Jaa tässäkö muka tarpeeks!?"   eukko valitti nyrpeällä äänellä. "Sitä saa mitä tilaa, turha odottaa kovin kummoista seuraa."

"Bibedi babedi buu, kohta tyttö taivaasta tippuu."

TUMPS!

"Toihan on ihan joku teini! Anna tulla uus!"

"Mitäs mä lupasin", ennustaja vastasi omahyväinen virne naamallaan ja lähti pois.

Se teini oli ihan hulluna muhun, niin kun kaikki, mutta häädin sen pois. Se oli mulle liika nuori, eikä siitä muutenkaan vaan ois tullut mitään.

 

Kokkasin ja söin rakkaitten perhosteni kanssa. Enhän mä muuta puolisoo tarviskaan.

Ja sitten soitin taksin hakemaan itseäni.

*~*~*~*~*~*~*

 

Kun pääsin Paikkakatu 2:n Paikkaan, mietin mitä tekisin. Söisinkö?

Vai hairjoittelisinko jopa breikkausta? Päätin katsella rauhassa ympärilleni.

En nähnyt mitään. Mitään paitsi naisen, kaunokaisen ja hänen lumoavat silmänsä.

Keräsin kaiken rohkeuteni ja menin juttelemaan hänelle: "Täällä autiokaupungissahan on paljon väkee. Ettei vaan ois kaikki kummituksia?"

Alina nauro mun onnettomille puheenaiheille.

Mut kyl se juttu alko siitä sitten luistaan. Alinakin piti kummituksista.

"Eih! Ihan kamala vessahätä, mun on ihan pakko mennä!"

"No mee ny si, mutta muistakkin soittaa", Alina sanoi ja ojensi käteeni pienellä paperilapulla puhelinnumeronsa.

*~*~*~*~*

Vähänkö mua potutti kun istuin yksin pyntyllä kotona... Olis pitänyt käydä huussissa jo ennen lähtöö...

Äkkilähtö kadutti todella ja kutsuinkin Alinan heti kylään.

Juttu alko heti luistaan hyvin, jopa pienen flirtin kera.

Ja pian taidettiin olla jo enemmänkin kun vaan ystäviä.

Alinan oli pitänyt lähtee kotiinsa nukkuun. Mä hommasin uuden työn toimittajauralta ja lähdin kimppakyydillä duuniin heti aamun lehden luettuani.

 

"Ou jeah! Eka palkkatili!" mutta en voinu iloita kauaa. Kun astuin sisälle näin rakkaat perhoseni... Kuolleina. Mun oli ihan pakko purskahtaa itkuun vaikka kuinka raavas mies oonkin.

Mutta sillon puhelin soi ja nostin sen korvalleni vastatakseni siihen.

Alina soitti kysyäkseen voiko tulla käymään. Toivotin hymyillen Alinan tervetulleeksi ja pyyhin kyyneleet poskiltani.

Koko päivä meni puhuessa ja pussaillessa ennen kuin puin sanat lauluksi ja me muutettiin Alinan kanssa yhteen asumaan.

Alinan mielettömän kaunis naamavärkki.

 

Te vaikutatte siihen koska seuraava osa tulee kommentoimalla.

Ei liity mitenkään legacyyn

Laatu ei oo parasta, mutta pidän tuosta alemmasta silti ^-^.

Muokkaan näitä ehkä joskus, jos niistä sais hienompia.